EU:n maataloustuet jatkossa luomu- ja lähituotantoon
Jostain syystä usein ajatellaan, ettei maatalouspolitiikka kiinnosta vasemmistoa. Maatalouspolitiikalla on kuitenkin merkitystä työllisyydelle, ympäristölle, kansantaloudelle sekä ihan meidän kaikkien tavallisten duunareiden, opiskelijoiden, eläkeläisten tai työttömien arjen kulutusmahdollisuuksille. Asia on siksikin tärkeä, että noin puolet EU:n budjetista käytetään maataloustukiin.
Ruokakorin hinnalla, elintarvikkeiden puhtaudella, tuotannon eettisyydellä ja ympäristölle aiheutetulla kuormituksella on valtava yhteiskunnallinen merkitys. EU:n on varmistettava, että Suomessa ja Euroopassa saadaan syödä puhdasta, ekologisesti ja lähellä tuotettua ruokaa.
Elintarvikeomavaraisuus ja luomu
Pohjoisten alueiden erityisolosuhteet on otettava huomioon maataloustukipolitiikassa. Suomella ja kaikilla muillakin EU:n jäsenmailla on oltava oikeus ja mahdollisuus riittävään kansalliseen elintarvikeomavaraisuuteen. Sen sijaan maatalouden tehotuotantoa suosivat vientituet on poistettava siirtymäajan jälkeen.
Suomen kannattaa panostaa luomu- ja lähiruokatuotantoon ja edistää sen tukemista Euroopan unionissa, koska laatutekijöillä voimme menestyä, kun taas määrällisessä tuotannossa häviämme aina viljavimmille maille kasvuolosuhteiden ja tilakoon pienuuden vuoksi.
Mistä ruoka tulee?
EU:n elintarvikelakia tulee muuttaa siten, että yritykset velvoitetaan ilmoittamaan tuotteidensa alkuperämää tuotantomaan lisäksi.
Kuluttajat ovat valmiita maksamaa luomusta ja lähiruoasta hieman enemmän, joka parantaa tuottajien toimeentuloa. Suoraan tiloilta myytävien tuotteiden rajoituksia voisi keventää, jotta tuottajat eivät olisi niin riippuvaisia kaupasta ja elintarviketeollisuudesta. Suomalaisen elintarvikekaupan keskittyneeseen rakenteeseen olisi syytä myös puuttua.
Luomutuottajien verkostoituminen ja projektit ansaitsisivat tukea, esimerkiksi tuotteistamiseen ja tuotekehitysyhteistyöhön tuottajien ja ostajien kesken. Olen itse tänä vuonna liittynyt luomutilan perustaman ruokaosuuskunnan jäseneksi ja iloitsen siitä, että satokauden alkaessa perheeni tulee saamaan suoraan tilalta viikoittain korillisen lähellä tuotettua tuoretta luomuruokaa.
Loppu suurtilojen erityiskohtelulle
Maataloustukien tulisi jakautua tasaisemmin ja oikeudenmukaisemmin tilojen välillä. Ei ole oikein, että suurimmat maanomistajat, kuten Nalle Wahlroos, saavat tilakokonsa takia ylivoimaisesti suurimmat tuet.
EU:n maataloustuet tuleekin jatkossa ohjata maanomistuksen tukemisen sijaan ympäristöystävälliseen, ekologisesti kestävään tuotantoon. Itämeren ja arktisten alueiden ympäristönsuojeluun on panostettava ja myös geenimanipuloidut tuotteet on kiellettävä.
Kaikki maataloustuet tulee sitoa nykyisiin maatalouden ympäristötuen ehtoihin. Tukea on kohdennettava todellisten päästövähennysten mukaan ja sen tulee tehokkaasti korvata viljelijöille aiheutuvat kulut ja tulonmenetykset.
Unionin on myös säänneltävä ja parannettava tuotantoeläinten elinolosuhteita. Eläinten tehotuotanto tulee lakkauttaa siirtymävaiheen kautta kokonaan ja siirtyä eettisesti kestävään luomutuotantoon.
Lähiruoka tukee työllisyyttä
Luomu- ja lähiruoka on kannattavaa sekä ilmastomuutoksen että työllisyyden ja aluepolitiikan kannalta. Tätä työllisyysnäkökulmaa otetaan harvoin esille, mutta syytä kyllä olisi.
Kunnat ovat olleet valitettavan nihkeitä ottamaan luomua elintarvikkeiden hankintaohjelmaansa. Julkisten toimijoiden hankinta- ja kilpailutusosaamista pitää kehittää sekä määritellä kuntien ruokahankinnoista korvamerkitty osuus lähi- ja luomuruoan hankintaan.
Tavoitteena on oltava Eurooppa, jossa demokratia koskee myös markkinoita ja rahoituslaitoksia. Eurooppa, jossa ympäristöä, ilmastoa, ihmisiä, eläimiä ja hyvinvointia ei alisteta kapitalistiselle voitontavoittelulle.
Eurovaaleissa ääni vasemmistolle merkitsee ääntä ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja globaalisti kestävämmän Euroopan puolesta.
Muutenkin pitäisi enemmän suosia lähituotettua ruokaa ja elintarvikkeita.
Lukuisat Suomessa perustetut lähiruokapiirit ovat hyviä esimerkkejä kestävää kehitystä tukevista toimista. Tässä tapahtuu juurikin määrän korvautuminen laadulla. Pienen volyymin leipomon ruisleipä maistuu moninverroin paremmalta, kuin jättileipomon geneerinen ”ruisleipä”.
Ilmoita asiaton viesti
Luomun edut – sen enempää ihmiselle kuin luonnolle – ovat hyvin kiistanalaisia. Yhdistyksemme on päätynyt siihen, että niitä ei ole lainkaan. Ks.
http://tuottavamaa.org/
Mutta tässä erityisesti ihmettelen, miten Vasemmistoliiton ehdokas ajaa noin kaksi kertaa kalliimman ruoan lisäämistä EU:ssa.
Missään maailmassa ei – edes niisä maissa, joissa luomua myydään vähän enemmän – luomu ei ole halpaa.
Ilmoita asiaton viesti
Kiitoksia kommenteista. En ole vaatinut kalliimpaa ruokaa, vaan uutta tukipolitiikkaa, että luomu päinvastoin tulisi edullisemmaksi ja vähävaraistenkin kuluttajien saataville. tässä kasvimyrkkyasiaa: http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Raportti+Suome…
Ilmoita asiaton viesti
Tuo vetoaminen tukipolitiikkaan on eräänlainen silmänkääntötemppu. Yhä edelleen siinä suositaan kallista ruokaa.
Luomu saa jo nyt massiivista tukea, luomuviljelyn tuottamaan vähäiseen ruokamäärään suhteutettuna jopa aivan valtavaa. Voi vain kuvitella, mitä yhteskunnalle maksaisi, jos luomutuotteita tuettaisin niin paljon, että niiden hinta ruokakaupassa olisi sama kuin tavanomaisten.
Ja minkä takia? Luomu ei ole terveellisempää, luomu ei ole maukkaampaa. Vähävarainen ei siitä mitenkään oikeasti hyötyisi. Tällä hetkellä luomun ainoa ”etu” kohdistuukin hyvätuloisiin, jotka voivat sen avulla pröystäillä kyvyllään maksaa ruoastaan maltaita.
Tuollaisella massiiviseen luomutukseen ehdotetulla rahalla on takuulla EU:ssa ja Suomessa parempaa käyttöä.
***
Jos arvoisa EU-ehdokas tutustuu asiaan paremin, hän huomaa, miten juuri glyfosaattia (aiemmin Monsanton tuote, patentti meni umpeen v. 2000) synnytetään systemaattisesti tällaisia hälytyksiä ja hyökkäyksiä. Kerta toisensa jälkeen kuitenkin käy näin:
http://tukes.fi/fi/Ajankohtaista/Tiedotteet/Kasvin…
EFSA: ”Glyfosaatin käyttö on turvallista – ei uusia rajoituksia”
Ja EFSA:han on EU:n ruokaturvavirasto. Nyt asiassa on siis menossa uusi ”kierros”, mutta luultavimmin tulos on täsmälleen sama.
Ilmoita asiaton viesti
”Tätä työllisyysnäkökulmaa otetaan harvoin esille, mutta syytä kyllä olisi.”
Ei pidä paikkaansa. Suurin piirtein joka toinen poliitikko nykysin yrittää kertoa meille, miten lähiruoka muka työllistäisi. Ja täysin virheellisesti.
Jos maakunta A ja maakunta B, jotka ovat tuottaneet puolet ruoastaan itse ja toisen puolen ostaneet kaukaa toisiltaan, päättävät nyt siirtyä kokonaan oman maakunnan lähiruokaan, työllisyys ei parane kummassakaan, ei yhdessä eikä erikseen.
***
Jos maataloustuuet EU:ssa suunnattaisiin luomutuontoon, siitä tietysti seuraisi se, että viljelijät myös siirtyisivät luomuun.
Pahimmillaan tämä tarkoittaisi sitä, että sadot EU:ssa puotaisivat kolmannekseen tai alle.
Tarvittava ylimääräinen ruoka täytyisi tietysti ostaa EU:n ulkopuolelta.
Silloin tämän jo esitetyn kysymyksen voisi todella esittää, ja vielä ”kovemmalla äänellä”:
http://www.science20.com/agricultural_realism/shou…
”Should The World Keep Feeding Europe?”, pitääkö maailman yhä jatkaa Euroopan ruokkimista?
***
Ennen vasemmiston tavoitteena oli, että myös työväestö saisi osansa tuottavuuden kasvusta.
Tässä asiassa tavoitellaan nyt tuottavuuden vähenemistä – ja siitä sitten työväestön pitäisi myös saada osansa?
Ilmoita asiaton viesti